(Kirjoitus on julkaistu Kunnallislehdessä 30.10.09 sekä blogissani http://marisaario.livejournal.com/)

Millaista elämä on kolmenkymmenen vuoden kuluttua?

Olin tuossa taannoin vähän kriittisellä tuulella. Tuntuu, että Kaarinassa poliittinen visio ja päätöksenteko rakentuu edelleen pitkälti sille, että pienen vauvan vanhempi tulevaisuudessakin käväisee toisella autoistaan hakemassa mangososepurkin moottoritien rampin megamarketista ja ruoan pyöriessä mikrossa on heti aikaa varata perheen seuraavan etelänmatka. Ympäristövastuuksi nähdään se, että tyhjä lasipurkki viedään seuraavan kerran autoillessa lasinkeräykseen.

Uusin Suomen kuvalehti esitteli toisenlaisia skenaarioita. Siinä pienet yhteisöt elävät niukassa omavaraistaloudessa. Aurinkopaneelisähkö on luksusta. Synkempiäkin arvioita löytyy.

Tällä välillä siis liikutaan. Viimeisen muutaman viikon aikana olen kuunnellut erilaisia ammattimaisia ennusteita lähivuosikymmenistä. Puhujien joukossa ovat olleet niin Kiinan Tanskan suurlähettiläs kuin Hampurin yliopiston professorikin. Viesti on yhtenäinen, ilmastonmuutos on uhka. Mutta myös mahdollisuus.

Nyt kiukuttaa. Piikkiön Hakametsän ja Kirismäen aluetta koulutuntien alun ja lopun mukaan kiertänyt TLO:n linja loppui. Lopetus tehtiin jo keväällä, lääninhallitus ei nähnyt tarvetta linjaa kilpailuttaa eikä kukaan ajatellut infota vanhempia. Tieto tupsahti esile päivää ennen koulun alkua. Hyvää yllätystä vain kaikille perheille, joissa arjen logistiikka oli suunniteltu sen varaan, että kauniilla säällä kävellään tai pyöräillään ja huonommalla käytetään bussia. Ihan niin kuin kunnolliset aikuisetkin tekevät muutaman kilometrin työmatkoillaan.

( Valitusta ja ehdotuksia... )

Kynäilin kasaan seuraavan kirjoituksen, jolla on takanaan koko valtuustoryhmämme tuki. Teksti saatiin jo julki keskiviikon Kaarina-lehdessä ja toivottavasti myös seuraavan perjantain Kunnallislehdessä. Viestiä saa levittää.

- - -

Kuntalisä tulee käsittelyyn sivistyslautakuntaan tiistaina 2.6. ja valtuustoon 15.6. Me vihreän valtuustoryhmän edustajat olemme saaneet Kaarina-lisän puolesta paljon yhteydenottoja kuntalaisilta turuilla, toreilla ja tapahtumissa. Otamme vastaan edelleen palautetta päätöstemme tueksi ja uskomme myös muiden ryhmien kuuntelevan uusien kaarinalaisten viestejä avoimin korvin.

Juuri nyt on siis aika muistaa omaa valtuutettua tai lautakunnan jäsentä. Kaikilla luottamushenkilöillä on käytössään sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@kaarina.fi, sivistyslautakunnan jäsenet löytyvät netistä.

Kaarinalisän todelliset kustannusvaikutukset selviävät vain ottamalla järjestelmä käyttöön määräajaksi. Kuntalisä on käytössä lähiseudulla muun muassa Liedossa, Paimiossa ja Naantalissa, eli mitään ennenkuulumatonta ei olla ottamassa käyttöön. Kuntalisä parantaa perheiden valinnanvapautta, jaksamista ja hyvinvointia. Se on yksi tärkeä pala siinä palapelissä, jota pienten lasten vanhemmat kokoavat joka päivä arjessaan.

Kuntalisä houkuttaa kotiin kaikkein pienimpien lasten vanhempia, juuri niitä lapsia, jotka saavat eniten hyötyä jokaisesta lisäkuukaudesta kotona. Kuorma on pois päivähoidosta ja kuntalisän puoltaminen on näin ollen myös jokaisen päivähoitolapsen vanhempien etu.

Hyvinvoivat lapset koituvat edelleen jokaisen kuntalaisen ja veronmaksajan eduksi. Kuntalisä houkuttelee seudulle myös lisää hyvinvoivia perheitä, jotka netistä parilla klikkauksella valitsevat veroeurojensa tulevan kohteen.  Lisäsatsaus lapsiin on sosiaalinen investointi, joka tuottaa vaurautta paremmin kuin paperikone.

Useat puolueet olivat ennen vaaleja kuntalisän kannalla. Toivotamme tulevat kuntalisän käyttäjät vanhempineen  tervetulleeksi valtuuston kokoukseen 15.6. kaupungintalolle seuraamaan näiden vaalilupausten pitämistä ja luottamushenkilöiden toimintaa.

Parhain terveisin vihreä valtuustoryhmä;  Hannu, Mari, Tomi, Niina, Milla, Terttu ja Anneli

(Teksti siis kirjoitettu puolenyön tienoilla valtuuston budjettikokouksen loppumetreillä.)

Voi jestas, mikä vääntö. Rahasta ei päästy sopimukseen, eli älkää kysykö, kuka saa ja mitä. Mutta periaatteellinen ja käytännöllinen pää on nyt auki ja tuntien keskustelujen jälkeen loppujen lopulta keskiryhmien ja kokoomuksen ehdotus tiukentui eli ei enää ensin selvitetä kuntalisää ja sitten "mahdollisesti oteta käyttöön 1.8. alkaen" vaan "mahdollisesti" poistettiin. Tämä ehdotus voitti niukasti SDP:n ehdotuksen, jota me ensisijaisesti kannatimme, eli että asiaan osoitettaisiin jo nyt tietty summa rahaa. Haluan nähdä tämän muutoksen keskustan ja oikeiston sitoutumisena asiaan, en viivytystaktiikkana.

Nyt raha määritetään kesäkuun valtuustokokouksessa, mutta sen jälkeen Kaarina-lisä otetaan käyttöön. Vihreät ovat tätä erinomaista asiaa promonneet ja nyt oli aika oikea, ilmapiiri oikea ja muiden ryhmien fiilis oikea. Hyvä me kaikki, joka ryhmä.

Tästä jatketaan keväällä määrittelemään sääntöjä ja systeemejä ja toki pitää pitää silmällä, ettei tule ylimääräisiä mutkia matkaan. Mutta menen kohtuullisen luottavaisesti ja innostuneesti kohti kesäkuuta tältä osin.

Muilta kohdiltaan hallituksen neuvottelema budjetti piti. Kuntaliitossopimuksen hyvin optimistinen veroprosentti on piikkiöläisille hetken ilo mutta todella tiukka silmukka haastavan taloustilanteen ja kasvukunnan palvelutarpeiden hallitsemiseksi.

Eritoten investointibudjetti on todella pieni, ei tehdä edes kaikkea pakollista. Juuri nyt saataisiin verorahoilla tapahtuvaan rakentamiseen paras arvo kustannusten pudottua mutta koska veronkorotus on poissa laskuista, tehdään investoinnit lainalla. Korot ovat nyt alhaalla eli jossain vaiheessa ne tulevat ylös, jolloin kokonaiskustannukset nousevat. Mutta näin nyt mennään.

Kaupunginhallituksessa Kaarinan vihreiden ajama ajatus muuttaa ns. Kaarina-lisä suunnitelmista ja selvityksistä koeluontoiseksi todellisuudeksi (joka samalla toimisi kätevästi myös selvityksenä siitä, mitä maksaisi ja vaikuttaisi), ei saanut taakseen tarvittavaa kannatusta. Viemme asian kuitenkin myös valtuustoon, sen verran syvästi siihen on sitouduttu ja asian eteen tehty töitä. Asian puolesta todella aktiivisesti toiminut valtuutettumme Niina Virranheimo esitteli asiaa myös tämän päivän Kunnallislehdessä.

Harva kunnallinen palvelu määrittää perheen arkipäivän sujumista niin paljon kuin päivähoito. Työelämän ja elämäntyylien pirstaloituminen on vienyt pohjan pois yhtenäiskulttuurilta, joka on perustunut kahden huoltajan ja vakituisten päivätöiden mallille. Perheiden tarpeet ovat erilaistuneet eikä kunnallinen järjestelmä pysty aina vastaamaan tähän. Ainakaan tällä hetkellä Kaarinassa.

( Hoitovaihtoehdoista ja vaihtoehdottomuuksista )

On se hupaisaa olla niin pelottava, että kadulla taitavat kohta mummot ja muksut siirtyä toiselle puolelle katua kun vihreä tulee vastaan.

Tekniset vaaliliitot ovat kunnalliselämässä jännittävä asia. Varsinainen vaaliliittohan solmitaan ennen vaaleja ja siinä ryhmiä kohdellaan yhtenä "puolueena" tuloslaskennasta alkaen. Sen sijaan tekninen vaaliliitto on tiettyjen ryhmien keskinäinen sopimus luottamuspaikkaneuvotteluissa toimimisesta. Eli että ryhmät hakevat yhteistä osaansa luottamuspaikoista ja jakavat ne sitten ennalta sovitusti.

Teknisen vaaliliiton voi tehdä ennen vaaleja, jolloin se on tietysti aika riskibisnes, kun vaalien tuloksesta ei tiedä mitään. Ei siis esimerkiksi tiedä, millaisia ihmisiä olisi tukemassa luottamuspaikoille. Molemmat muodot ovat kuitenkin laajalti käytettyjä. Äänestäjän oikeusturvaa tekninen vaaliliitto ei uhkaa, toisin kuin perinteinen vaaliliitto.

Uudessa Kaarinassa yhteistökuviot ovat nyt menneet jännäksi. Ennen vaaleja kaikille ryhmille esitettiin sopimusta, jolla olisi sallittu vain yksi tekninen vaaliliitto ja kielletty muut (eli jalkapallotermein paitsiosääntö olisi koskenut vain osaa turnausjoukkueista). Vihreät eivät halunneet tällaiseen sopimukseen liittyä, mutta ilmeisesti sellainen muiden tahojen kesken solmittiin.

Vaalituloksen selvittyä  me vihreät solmimme teknisen vaaliliiton kaupungin upouuden valtuustoryhmän s.o. yhden perussuomalaisen kanssa eli löysimme yhteisymmärryksen siitä, millä painoarvolla haemme luottamuspaikkoja ja miten niitä sitten jaamme.

Tämän aamun Turun Sanomat tiesi kertoa, että jos pidämme kiinni yhteistyökuviostamme, kaikki muut ryhmät (kok, sd, kepu, vas, rkp, kd) solmivat teknisen vaaliliiton. Kutsukaamme sitä siis anti-vihreäksi vaaliliitoksi.

Älkää minulta kysykö, miten tämä suhteutuu tuohon ennen vaaleja tehtyyn sopimukseen siitä, ettei tehdä vaaliliittoja, tai miten se suhteutuu siihen aiempaan ennen vaaleja muodostettuun vaaliliittoon. Saati että miten sujuu paikkajako anti-vihreässä allianssissa, jonka olemassaolon ainoa funktio on rajata pois vihreät ja yksi perussuomalainen.

Jos tällainen mitä-tahansa-paitsi-vihreitä -ryhmittymä syntyy, voimme ainakin todeta eläneemme edes puoliksi todeksi sen sloganin, jonka mukaan me vihreät emme ole oikalla tai vasemmalla vaan edellä - tai ainakin ulkopuolella :). Toisaalta olemme selvästi edistäneet yhteistyötä yli puoluerajojen.

Sarkasmi sikseen. Uskon, että yhteistyökyky ja -halu voittavat. Yleensä neuvottelukuvioista ei anneta tietoja julkisuuteen, jotta olisi lupa pohtia kaikkia vaihtoehtoja avoimesti. Mutta kun asia oli TS:ssä, ei sitä varsinaisesti voi enää salaisuutenakaan pitää...

Kunnallislehden vaalipaneelissa kysyttiin kyllä/ei -kysymyksellä, tulisiko Kaarinan ja Piikkiön väliin rakentaa yhtenäinen taajamaketju. Liputin kyllä-vastauksella. Jälkikäteen olen tästä saanut aiheellista palautetta, että kannatanko siis 110-tien varren umpeenrakentamista, Raadelman alueen jäljellä olevien rantaluontoalueiden hävittämistä ja Tuorlan ympäröimistä valosaasteella, noin hiukan kärjistäen.

Kyllä/ei -kysymykset ovat vaarallisia. Kysymys esitettiin samassa kokonaisuudessa kuin puhe raideliikenteestä. Paikallisraideliikenne nykyiselle radalle on vihreiden tärkeimpiä alueellisia tavoitteita. Sekä pikaraitiotie että paikallisjuna riittävän tiheine asemaväleineen keräisivät asutusta ja lähipalveluja asemien ympärille.

Näin syntyisi siis taajamaketju Turusta aina Saloon asti, eli myös Kaarina-Piikkiö -välille. Kaarina tarkoittiasi tässä radanvartta samalla tavoin kuin keskustaa, jonka joukkoliikenne järjestettäisiin uudestaan syöttöliikenteeksi asemalle. Tälle taajamaratkaisulle nostan riemuissani kyllä-lapun, että rakennetaan paikallisraideliikenteen varteen eikä esimerkiksi tihennetä Harvaluotoa.

Vasta jälkikäteen tajusin, että  taajamaketjun voi tietysti tietysti ihan toisin tavoin, 110-tien reunan umpeenrakentamisena. Paneelissa ei kysymyksille, tarkennuksille tai kommenteille juuri annettu sijaa, eli vastaukset ovat tässä kysymyksessä tosiaan voineet olla todellakin aivan sitä ja tätä. Pahus.  Kyllä Tuorlan aluetta ja miljöötä pitää kehittää muulla kuin tiukkaan pykätyllä omakotitaloalueella.

Vaalien alla on vielä tipahdellut viime hetken kysymyksiä, joilla arvelen olevan yleisempääkin mielenkiintoa, joten summeeraan ne myös tähän.

Piikkiön keskusurheilukentästä

Ihmettelen, että edes paikallisia asioita esille nostanut TS:n vaalikone ei kysynyt tästä mitään. Sen alueellisista kysymyksistä kaikki koskivat Kaarinaa, Piikkiön alueelle ei mielenkiintoa riittänyt, vaikka tämä kenttä jos mikä olisi aiheeksi sopinut.

Kun neljä vuotta sitten uutena valtuutettuna aloin tutustua Piikkiön asioihin, en rehellisesti sanottuna ollenkaan tajunnut kenttäasiaan liittyvää historiaa ja arvolatauksia. En varmaan tajua niitä kokonaan vieläkään. Olen koettanut kuunnella puolustajien ja vastustajien perusteita ja kysellä lisää.

Valtuustossa olen kenttäasiassa puhunut lajien ja harrastusten monipuolisuuden puolesta. Alkuperäisessä kenttäsuunnitelmassa oli mm. skeittiramppialue, joka kuitenkin karsittiin pois siitä kuten koulun pihastakin, eikä kunnan alueella nyt ole kunnon ramppialuetta. Maistui vähän siltä että aikuiset päättävät, mitkä liikuntaharrastukset ovat nuorille sopivia.

Oma poika tuli aikoinaan viisivuotiaana kaverilta kotiin ja ilmoitti, että hän alkaa pelata jalkapalloa, itse elvytän Pipsin naisten joukkueessa omaa lapsuusharrastustani ja pelaan kun ehdin. Ymmärrän siis jalkapalloon kohdistuvan intohimon ja ihailen paikallisen palloseuran talkoovoimaa. Mutta hyvin voimme löytyä Kehityksenkin junnukisoista tulevana kesänä, olen vähän suunnitellut asiaa.

Rahallisesti kenttä on toki valtava asia pienelle kunnalle mutta investointi on eri asia kuin käyttötalouden kasvattaminen. Vanhusten vaipat ja urheilukenttä eivät siis aivan suoraan ole vastakkain. Näen investoinnin asukkaiden liikkumiseen kuitenkin investointina järkevämmästä päästä, mutta eri mieltä saa toki olla.

Yhdistymistilanteessa iso investointi on hankala ja ymmärrän kaarinalaisten haluttomuuden maksaa Piikkiön kentästä. Jos investointia katetaan piikkiöläisen omaisuuden myynnillä, on se mielestäni hyväksyttävää.

Loppujen lopuksi olen kannattanut kenttää seuraavista syistä:
* valtalaji jalkapallo on poikavaltainen harrastus, yleisurheilu tyttövetoinen, joten tasaveroiset harrastuspuitteet ovat tasa-arvoasia
* kentän yhteyteen voi tulevaisuudessa talkoilla, sponsoroinnilla tai muuten kehittää alkueräisen suunnitelman mukaisia ei-kilpailullisia aktiviteetteja
* liikuntaan investoiminen on kansanterveydellisesti kannattavaa
* liikunta-alue on lähipalvelu, Kaarinan kenttä on autottomalle liian kaukana
* en pidä pelkoa kentän käyttämättä jäämisestä realistisena

Kiihkeä jännitysnäytelmä eli kooste Piikkiön vaalipaneelista on siis kurkistettavissa Kunnallislehden nettisvuilta. Piikkiöön viittaavat videot ovat päivämäärältään 17.10. ja also starring -rooleissa vihreinä sankareina allekirjoittanut sekä Heikki Lehtinen.

En ole itse ehtinyt katsoa eikä ole niin kauheasti intoakaan, kun tiedän jo, mitä leffassa tapahtuu :)

Pahaa pelkään myös. että ko. indiefilmissä ei naispuolisia tähtösiä ole photoshopattu lainkaan niin eteerisiksi kuin keskivertovaltavirtaelokuvissa ja mielipiteetkin ovat (toivottavasti) vähintään yhtä sensuroimattomia.

Paikallislehteen on niin paljon tekstejä jonossa, että tämä tekstini ei välttämättä ehdi enää julki ennen vaaleja. Niinpä laitan sen tänne.

( Johdanto... )
- - -

GOOGLAA NUORTA KOTONA JA KUNNASSA


( Teksti... )

(Tämä teksti on pääkirjoitukseni Varsinais-Suomen vihreiden puheenjohtajan ominaisuudessa tänään ilmestyneeseen maakunnan vihreiden vaalilehteen. Löytyy ainakin Turun Sanomien välistä ja vihreältä kasvihuoneelta Turun torilta.)

YHTEISET YKSITYISASIAT

Onko terveys yksityisasia? Entä henkilöauton käyttö? Asumismuoto? Seksuaalinen suuntautuminen? Parveketupakointi? Käsiaseet? Hyvinvointi? Pahoinvointi?

Politiikka on rajanvetoa yksityisen ja yhteisen välille. Mistä ihminen päättää itse ja mikä on yhteisellä päätöksellä rajoitettua. Tai miten yhteisesti kannustamme toisiamme toimimaan.

Tiukimmin kielletään asiat, jota vahingoittavat suoraan toista ihmistä. Epävarman vahingon perusteella rajoittaminen herättää jo keskustelua. Yhdet haluavat suojata liike-elämän edut, toiset ympäristön. Rajoittamista voidaan perusteella vallitsevan moraalin mukaan mutta myös raha ratkaisee. Jopa oikeutta turvaan tai hyvinvointiin voidaan rajoittaa taloudellisilla syillä.

Rajoittaminen voi olla myös raakaa vallankäyttöä. Onko vanhuksella laitoksessa ulkoiluoikeus? Onko toritilaan suurempi oikeus jalankulkijoilla vai autoilijoilla? Onko sanavapaus koskematon? Ajatellaanko ympäristöä ja tulevia sukupolvia vai seuraavan vuosineljänneksen tulosta?

Kotikunta on se yhteisö, joka päättää sinun arkipäiväsi yksityisasioista. Vihreässä kunnassa kuunnellaan kuntalaista ja tehdään huomisenkin kestäviä päätöksiä yhteiseksi hyväksi.

Listamme ovat täynnä erilaisia erinomaisia rakennustyöläisiä halukkaina tekemään sinunkin kotikunnastasi vihreän. Yhdessä he vaativat apua niille, jotka sitä tarvitsevat. He haluavat asettaa rajat yhteisen ympäristön suojelemiseksi. He haluavat, että erilaisia kohdellaan yhdenvertaisesti.

Anna luottamuksesi vihreille ja etsi listoiltamme sinulle oikea ehdokas. Rakennetaan yhdessä hyvinvointia meille kaikille.

Mari Saario
Vihreiden Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja

Pääsin tänään eroon viisaudenhampaastani, jonka päättäväisesti ja periaatteessa halusin hoidattaa julkisella puolella. Lopputuloksena erinomaista hampaiden hoitoa, riski vahinkoraskaudesta ja lääkkeiden väärinkäytöstä sekä merkillisiä laskusotkuja.

( Seikkailuni pitkin hampain... )

Turussa, Kaarinassa, Raisiossa ja Naantalissa on juuri nyt syytä olla valveilla. Jos todella halutaan seudulle järkevä liikennemuoto eli paikallisliikennettä olemassaoleville raiteille, sen aika on seuraavalla vaalikaudella. Kaikissa kunnissa pitää saada aikaan asialle myönteinen periaatepäätös. Ville sen hyvin kiteytti, tulossa ovat pikaraitiovaalit.

Pikaraiotien aika on nyt. Se on helppoa ja taloudellisesti yksinkertaista aloittaa. Se ei tarkoita, etä unohdettaisiin muut raideliikennehankkeet, kuten paikallisjunayhteys Turku-Salo välille tai Turun ja Helsingin yhteyden kehittäminen. Pikaraitiotie on kuitenkin helpoin ja edullisin ensimmäinen askel saada seudun valmiit kiskot paikallisliikenteen käyttöön. Kun työmatkalaiset saadaan raiteille, muokkaa se maaperää otollisemmmaksi myös suuremmille hankkeille.

( Raitiotie on realistinen... )

(Kirjoitus julkaisiin Olympialaisten aikaan Kunnallislehdessä, tulin ulos kaapista soccer-mamana :)

Sehän oli lastenleikkiä, sanotaan kun jokin onnistuu liian helposti. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että lasten leikkiminen antaa parhaat eväät paitsi terveelle aikuisuudelle, myös urheilullisille huippusuorituksille. Sen sijaan liian tiukka ja varhainen harjoittelu tai lasten karsinta ei tuota edes niitä huippuja.

Uuden Tiede-lehden artikkeli oli herättävää luettavaa. 3-6-vuotiaiden motoriset taidot ja aerobinen suorituskyky ovat parhaat niillä lapsilla, jotka ulkoilevat eniten. Jos lapsena ei usein hengästy, ei tilannetta voi enää kokonaan vanhempana korjata, asia vaikutti myös nopeus- ja voimalajeissa menestymiseen. Tohtori Anu Sääkslahti on havainnut yhteyden varhaislapsuuden kömpelyyden ja aikuisiän ylipainon ja diabeteksen välillä.

Politiikka oli vähäistä ja perheen kanssa eläminen keskeistä kun saimme nauttia luksusmaisesta kuuden viikon kesälomasta, kiitos paremman puoliskon säästelemien isyyslomien. Niin tämä blogi kuin monet muut jutut olivat taka-alalla ja vaikka kolmen lapsen kanssa ei ehkä voi puhua täysin stressittömästä tilanteesta oli stressi ainakin hyvin erilaista arkeen verrattuna.

Copy+paste -tiedote. Saa levittää eteenpäin.

http://www.vihreat.fi/fi/kunnallisvaalit - ehdokkaille, tukijoille, symppaajille ja tsemppaajille.

Haluatko kunnallisvaaliehdokkaaksi? Tunnetko sopivan henkilön, jota Vihreiden kannattasi pyytää ehdokkaaksi ensi syksyn vaaleihin?

Haluatko osallistua vaalityöhön esimerkiksi olemalla suosikkiehdokkaasi tukiryhmässä? Haluatko auttaa maailmanparannustyötämme laittamalla rintaasi rintanapin tai blogiisi pienen bannerin? Haluaisitko tukea kampanjaa rahallisesti? Haluatko mukaan kampanjan
tiedotussähköpostilistalle?

Jos vastasit yhteenkin kysymykseen kyllä, mukaan pääsee helposti jo tässä vaiheessa. Käy Vihreiden netissä, osoitteessa http://www.vihreat.fi/fi/kunnallisvaalit

Pikkupoikaa ei viitsi vielä pariviikkoisena jättää järin pitkäksi aikaa edes isin ja tuttipullon huomaan, mutta onneksi puoluetoveri on pitänyt minut hienosti kärryillä kuntaliitostilanteesta. Lisäksi päivisin kotona on hyvin ehtinyt tutustua perinpohjin sähköiseen ja paperiseen materiaaliin. Kuntaliitosta käsitelleeseen valtuustoon järjestin sentään itseni pääsemään.

Kunnallislehdessä julkaistiin tänään mielipidekirjoitukseni, jonka kasasin vihreän kunnallisryhmämme yhteispalaverin pohjalta. Laineet lyövät hankkeessa korkeina ja kuten olettaa saatta, vastustajat tarttuvat herkemmin kynään kuin puoltajat. Harvapa sitä nyt näkee märkiä unia Kaarinasta (kaarinalaiset suokoot anteeksi) vaan liitokseen suhtaudutaan ennemmin käytännöllisenä välttämättömyytenä, jossa varmasti on etujen lisäksi myös varjopuolia. Koska oma kunta on monien identiteetille tärkeä ja hankkeessa on paljon helppoa kritisoitavaa, vastustamiselle on myös yksinkertaisempaa keksiä runsaasti eritoten tunteisiin vetoavia argumentteja.

Blogille kävi niin kuin liian monelle poliittiselle blogille, se uupui vaalien jälkeen kuten käyttäjänsäkin. Virtuaali- ja reaalimaailmassa olen kuitenkin jatkanut vaikuttamista ja nyt palaan (toivoakseni) uudella uljaalla alulla myös tänne.

Ennakoin tässä tulevaisuutta, sillä huomenna vihreiden Varsinais-Suomen piirin kokouksessa asetun ehdolle piirin puheenjohtajaksi. Toivottavasti voin viettää vuoden 2008 luotsaten alueen vihreitä eteenpäin ja nostaa esille samoja aiheita, joita vaalikampanjassani ajoin.  Haluaisin nähdä myös tämän alueen vihreät aktiivisina keskustelijoina esimerkiksi kansalaisoikeuksiin ja tietoyhteiskuntaan liittyvissä asioissa - perinteistä Itämerta ja monia muita tärkeitä aiheita unohtamatta.

Pitkä hiljaisuus blogissani on johtunut paljolti aivan henkilökohtaisesta syystä. Kolmas lapseni, perheen kesken Optio, lankeaa lunastukseen juhlavasti itsenäisyyspäivän aikoihin. Toisille optiot ehkä lankeavat kuin entiselle presidentille illallinen, mutta tässä tapauksessa edun ansaitseminen on kyllä vienyt melko lailla kaikki voimat. Jätettäköön brutaalit yksityiskohdat sikseen mutta olen tyytyväinen, kun loppusuora on vihdoin edessä. Tehyn työtaistelua ja TYKSin tilannetta on sattuneesta syystä tullut siis seurattua hyvin suurella intohimolla. Kun äitiyspolilla on viettänyt aikaa, en voi kuin kehua siellä kohtaamiani hoitajia, heidän asiantuntemustaan ja kiireessäkin annettua myötätuntoa. Minusta heitä ei ole varaa menettää, toivottavasti sopu löytyy.

Muuten kesä kului vaalien jälkeisessä lepäämisessä, leipätyössä ja kunnallispolitiikassa. Piikkiössä on kuntaliitosteltu sinne sun tänne eriliaisin tuloksin. Minusta paras vaihtoehto, neljän kunnan suurliitos Turku-Salo -välille valitettavasti uupui selvitystyön loppumetreille, nimellisesti Kaarinan vetäytymiseen. Nyt lähiviikot ratkaisevat, toteutuuko liitos Kaarina-Piikkiö vuoden 2009 alusta. Vaikka oma vihreä paikallisyhdistys onkin Paimion ja Sauvon kanssa yhteinen, olen silti tässä vaiheessa Kaarinan liitoksen kannalla. Turun suunta on piikkiöläisille looginen ja luonteva, joskin olemme kauhea autoilulähiö, raideliikennettä kaivattaisiin kipeästi. Paimio-Sauvo-Piikkiö -liitos tuottaisi edelleen asukasluvultaan melko pienen ja harvaanasutun "välikunnan" joka eläisi vielä enemmän autoilusta. Neljän kunnan terveyskeskusten yhdistäminen lienee silti toteutumassa, eli yhteistyö alueella toivottavasti jatkuu.

PS.
Blogit tuppaavat rämettymään, jos niitä ei hoideta. Myös minun blogiini on ilmestynyt kommentteja hyvinkin vanhojen artikkelien perään. En pidä järkevänä aloittaa aktivista keskustelua jonkun kanssa, joka on anonyymisti kommentoinut jotain kuukausia vanhaan blogimerkintään. Parempi on ottaa suoraan yhteyttä vaikkapa sähköpostitse, jos on asiaa ja toivottavasti on.